perjantai 31. heinäkuuta 2015

Kiireetön tyyni kesäilta


Etsin sinua tieltä
ja veneiden luota
sanoakseni jotain
aamun maa on vuorten takana
meille jäi kiireetön ilta.

Pentti Saarikoski
                                                     

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Helsingin visiitillä - Visiting Helsinki

Ainakin kerran kesässä täytyy päästä käymään Helsingissä. Pääkaupunkimme on ihana kesäkaupunki, kaunis, merellinen ja eloisa. Yleensä majoitumme hotellissa, mutta nyt saimme lainaksi ystävämme kaunista asuntoa Töölössä. Pari vuotta sitten vuokrasimme Lauttasaaresta asunnon kuukaudeksi, jotta saimme kokeilla millaista olisi asua Helsingissä. Mukavaahan se oli. Jatkuvasti oli tekemistä ja katsomista, oikein ahnehdimme kaikkea! Mutta sanottava on, että oli kuitenkin kiva tulla tuon kuukauden jälkeen takaisin oman kodin rauhaan. Jos voittaisin lottovoitossa, voisin harkita kakkosasunnon hankkimista Helsingistä. Jotkut maaseudulla tai pienemmissä kaupungeissa asuvistahan jo ovatkin hankkineet pääkaupunkiseudulta pienen asunnon "mökikseen".


Lauantaina kun saavuimme Helsinkiin oli ihan kelvollisen kaunis päivä. Siispä suuntasimme Esplanadille, jossa riittää aina hyörinää ja elämää. Kesäpäivää täytyy tietenkin juhlistaa kuohuvalla juomalla Kappelin terrasilla.



    Virkistäydyttyämme ihailimme  Helsinkiä Katajanokan maailmanpyörästä (Finnair Sky Wheel)           käsin. 
    
  

                Gondolin eli hytin seinät ovat siniset, joten kaupunki näkyy kuvassa sinisävyisenä.


Kauniina päivänä kannattaa ehdottomasti lähteä risteilylle. Vaihtoehtoja on monia. Me päädyimme tällä kertaa käymään Lonnan saarella, jonne pääsee lautalla seitsemässä minuutissa Kauppatorilta. Lonna on pieni entinen miinanraivaussaari, joka avattiin yleisölle viime vuonna vapaa-ajan saareksi. Saarelta löytyy Top Chef -tähti Jouni Rahikaisen luotsaama ravintola sekä kahvila ja terassi. Kahvilasta voi ostaa piknik-korin täynnä herkkuja ja nauttia sen sisällöstä rantakallioilla. Itse söimme ravintolassa maukkaan siika-fenkoli -annoksen.

Sunnuntaina sää oli harmaampi ja välillä hieman sataa tihuttikin. Tutustuimme Helsingin kaupungin museoihin kuuluvaan kauniiseen empiretyyliseen Hakasalmen huvilaan. Museossa on nyt meneillään näyttely nimeltä "Musiikkia! Kaupungin soivat muistot". Oikein viihdyttävä mukava näyttely ja kaikkiin kaupungin museoihin on muuten ilmainen sisäänpääsy.




Rakastan raitiovaunuja ja ajan niillä aina, kun sellainen kaupungista löytyy! Suomessa ajelu on ainakin vielä mahdollista vain Helsingissä. Toivottavasti Tampereen raitiovaunuhanke etenee ja ehkäpä myös Turku saa takaisin nuo ihanat kulkupelinsä eräänä päivänä. Ratikka 2 (entinen 3T) on klassinen turistireitti, jolla näkee paljon nähtävyyksiä. Myös linjat 4 ja 6 sisältävät mielenkiintoista nähtävää. Me menimme nelosella Munkkiniemeen ja ihastelimme siellä kauniita taloja ja merenrantoja. Meillä on käytössä HKL:n haltijakortti, jota voi ladata R-kioskeilla. Se on voimassa myös busseissa ja metrossa. 




Alvar Aallon kotitalo Munkkiniemen Riiihitiellä valmistui elokuussa 1936. Talo toimi sekä Aaltojen kotina että toimistona. http://www.alvaraalto.fi/riihitie.htm


Nälkäiseksi ei Helsingissä tarvitse jäädä. Ravintoloita on joka makuun ja ainoa vaikeus onkin, minkä paikan kulloinkin valitsee. Me päätimme käydä tutustumassa kulttuuri- ja taiteilijaravintola Eliteen. Nautimme Tauno Palon kermasipulipihvit ja paistetut perunat. Päältä päin annos ei ehkä ole kaikkein houkuttelevin, mutta maku korvasi tämän puutteen!

Maanantaina siivosimme asunnon ja pakkasimme tavaramme ja kävimme vielä syömässä ravintola Kaarnassa buffet-lounaan. Ravintolasta on mukavat näkymät Mannerheimintielle. Sitten lähdimme kotimatkalle tyytyväisenä pikku lomaseemme. 




torstai 23. heinäkuuta 2015

Improvisoitu kasvisruoka

Tekipä mieleni pitkästä aikaa kasviruokaa. On tullut grillailtua aika tavalla kesän mittaan. Katselin kaappien sisältöä ja löysin avaamattomat paketit punaisia linssejä ja quinoaa. Quinoa on minulle uusi tuttavuus. Säilykehyllyllä oli tomaattimurskaa ja kookoskermaa. Jääkaappi kätki sisäänsä uusia perunoita, porkkanoita, kukkakaalin sekä salotti- ja valkosipulia. No näillä mennään, ajattelin, ja ryhdyin töihin. Laitoin reilusti öljyä kattilaan ja heitin perään yhden pilkotun salottisipulin ja muutaman kynnen valkosipulia. Lisäilin mausteita mutu-tuntumalla kuten aina. Meni siinä ainakin chilijauhetta, korianteria, sitruunapippuria, salviaa ja currya sekä yksi kasvisliemikuutio. Tämän jälkeen tyhjensin sekaan tomaattimurskan ja siivilässä huuhdotut linssit ja quinoat (pari kourallista). Lisäsin vettä ja sen kiehuttua muutaman perunan ja pari porkkanaa sekä puolikkaan kukkakaalin, kaikki pilkottuina totta kai. Annoin ainesten porista miedolla lämmöllä reilun puoli tuntia ja lisäsin sitten kookoskerman ja puolikkaan sitruunan mehun. Annoin padan vielä hetken kiehua kansi auki, jotta ylimääräinen neste höyrystyi pois. Tarkistin maun ja yllätyksekseni se oli ihan ok, vain vähän suolaa vielä kaipasi. Ja jotta ei olisi mennyt ihan yltiöpäisen terveelliseksi tämä ateria, niin sen kera nautimme tuoretta ihan aitoa vitivalkoista ranskanleipää! Hyvää oli ja kokemuksesta tiedän, että huomenna pata maistuu vielä paremmalta. Kannattaakin tehdä reilu annos kerralla.


keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Ollaan ihan(asti) pihalla!




Kaikkea kivaa kesäkotiin löytyy myös vaivattomasti postimyynnistä. Hyvä vaihtoehto varsinkin, jos asuu vähän syrjemmällä keskustasta kuten minä. Blogini on mukana blogipalvelu Bubblaressa ja sen kautta sain Elloksen alennuskoodin, jonka voit hyödyntää halutessasi ostostesi yhteydessä. *






* yhteistyössä Shophop.fi:n kanssa

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Ihanat smoothiet

Olen jo vuosia ollut hulluna smoothie-juomiin! Mikä voisi olla helpompaa ja hauskempaa kuin sekoitella eri aineksista mieleisiään makuyhdistelmiä. Ei tarvita mitään ohjeita tai tarkkoja mittoja. Blenderiin vain kaikenlaista, maistetaan, lisätään tarvittaessa jotain ainesosaa, kunnes ollaan tyytyväisiä lopputulokseen. Juon (syön) smoothieta välipalana ja jälkiruokana. Vihreää smoothieta nautin ennen ruokailua aperitiivina. Joskus smoothie korvaa aamu- tai iltapalan.

Näin mansikka-aikaan teen usein perusamoothien: purkki rahkaa, purkki kermaa, iso banaani, puolisen litraa mansikoita, hiukan kanelia ja vaniljasokeria, blenderiin ja that´s it. Jos kaipaa makeampaa, niin voi lisätä hunajaa tai sokeria. Talvella pakastemarjat puolikohmeisinä ovat käteviä. Purkkihedelmätkin kelpaavat ja rahkan ja kerman voi korvata luonnonjogurtilla (mieluiten turkkilaisella). Maitoa, kookosmaitoa tai mehua lisäämälllä voi tehdä seoksesta juoksevampaa ja nauttia sitä pirtelön tapaan paksulla pillillä.

Vihreisiin smoothieihin voi käyttää salaattia, pinaattia, kurkkua, avokadoja, tomaattia tai tomaattimehua, keitettyä punajuurta tai punajuurimehua, yrttejä yms. ja makua voi pehmentää hedelmillä. Esimerkiksi päärynä ja omena sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Hiven suolaa ja vaikka pippuria tai chiliä ja loraus laadukasta öljyä ja siinäpä se. Jos maku tuntuu liian kovalta, voi lisätä luonnonjogurttia sekaan. Mikäli ei aina jaksa puputtaa riittävästi salaattia, niin smoothien mukana sitä saa helposti ja runsaasti. Niin ja joskus lisään mukaan vielä pähkinää tai mantelia parantamaan ravintoarvoa ja makua.

Ei muuta kuin kokeilemaan, ellet vielä ole smoothieta valmistanut. Pian olet terveellisessä koukussa!


Näissä laseissa ei ole smoothieta vaan kivennäisvettä kauniisti tarjoiltuna Thaimaan rantabaarissa. Tulisipa meillekin tänne Suomeen vihdoin oikein ihanat rantailmat! Vaan nepä lupasivat elokuustakin normaalia viileämpää, nuo mokomat pahan ilman linnut.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kauttuan terassitalo - Kauttua terrace house

Eilisessä Hesarissa Paavo Lipponen tunnustautui Alvar Aalto faniksi. Hän oli lehtijutussa oppaana Kotkassa, josta löytyy arkkitehdin suunnittelema selluloosatehdas asuinalueineen. Sunilassa en ole vielä vieraillut, mutta Aalto-fani olen itsekin. Liekö osana mieltymykseeni se, että synnyin ja kasvoin Jyväskylässä, jossa Aaltokin opiskeli ja vaikutti nuorena arkkitehtina suunnitellen useita rakennuksia kuten kasvatusopillisen korkeakoulun ja  työväenyhdistyksen talon. Yksi Aallon maineikkaimmista töistä on Säynätsalon kunnantalo. Säynätsalo kuuluu nykyään Jyväskylään. Muuratsalosta löytyy Aallon itselleen suunnitelema kesähuvila eli koetalo. Nimi tulee siitä, että arkkitehti teki erilaisia materiaalikokeiluja talossaan. Jyväskylän lähellä on myös Muuramen kirkko, joka on niin ikään mestarin kädenjälkeä.

Myös täältä Satakunnasta löytyy Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia kuten aiemmin esittelemäni Villa Mairea, josta löydät postauksen TÄÄLTÄ. Euran Kauttualla sijaitsee vuonna 1939 valmistunut funktionalismia edustava terassitalo. Se on rakennettu rinteeseen siten, että jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti ja alemman asunnon katto muodostaa ylemmän asunnon terassin. Yksi terassitalon asunnoista on nyt sisustettu Alvar Aallon ja Artekin huonekaluilla ja sisustustarvikkeilla. Siellä on myös valokuvia Aallon kohteista. Oli hyvin mielenkiintoista päästä käymään terassitalon sisälle. Asunnothan ovat normaalisti yksityiskäytössä. Näyttely on avoinna 9.8.2015 saakka. http://www.ahlstrominruukit.fi/index.php/terassitalo.html. Samalla voi vierailla Ruukinpuiston tallissa, jossa on Alvar Aallon töistä ja toiminnasta Satakunnassa kertova näyttely. Itse kävin myös Jokisaunalla, joka on niin ikään Aallon suunnittelema ja kalustettu Artekin kalustein. http://www.jokisauna.com/





lauantai 18. heinäkuuta 2015

Pori Jazzin juhlavuosi

Pori Jazz järjestetään tänä vuonna 50. kertaa. Vuonna 1966 paikalla oli 600 vannoutunutta jazzin ystävää. Nyt Pori Jazz lukeutuu Suomen suurimpiin festivaaleihin. Tarjonta on monipuolistunut ja jokaiselle on tarjolla jotain. http://porijazz.fi/fi/

Pori vetää ihmisiä puoleensa kauniina kesäkohteena ja monet festarivieraat tutustuvat kaupunkiin laajemminkin ja vierailevat myös Meri-Porissa Yyterin kuuluisilla hiekkarannoilla  ja Reposaaren idyllisessä kalastajakylässä. http://www.maisa.fi/

Jazzien kylkiäisenä jo kymmennettä kertaa järjestetty SuomiAreena keräsi ennätysyleisön. Tapahtuma tuo päättäjiä ja poliitikkoja Poriin keskustelemaan ajankohtaisista asioista. http://suomiareena.fi/

Eilen perjantaina aurinko paistoi ja kävin fiilistelemässä jazz-kadulla. Tunnelma oli rento ja ihmiset hyväntuulisia.




Ensimmäistä kertaa jazz-kadulla sai nousta myös maailmanpyörään.



Näkymä jazzkadulta Etelärannasta Pohjoisrannalle. Porin puuvillasta löytyy mm. Yliopistokeskus ja shoppailun ystäville viime vuoden lopulla avattu Satakunnan suurin ostoskeskus. http://porinpuuvilla.fi/

Tämä kuva on otettu Kirjurinluodosta ja siinä näkyy Etelärannan Kivi-Poria kauniine rakennuksineen. Välissä virtaa Kokemäenjoki. Kirjurinluodosta löytyy konserttilavojen lisäksi ravintola, kahviloita ja uimaranta sekä eläimiä lasten ja aikuisten iloksi.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Merellisyys sisustuksessa

Kun asuu merenrannalla, tulee helposti kiusaus täyttää koti erilaisilla merellisillä elementeillä. Olen kuitenkin halunnut sisustuksessa pitäytyä muutamissa yksityiskohdissa enkä ole halunnut täyttää kotiani lukuisilla ankkuri- tai laivakuvioisilla kankailla tai koriste-esineillä. Meri itsessään näkyy suurista ikkunoista ja se paljolti riittää minulle. Talomme on itsessään hieman laivaa muistuttava. Sympaatti rakennettiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren asuntomessuille v. 1994. Sen rakennutti itselleen eläkkeelle jäänyt merikapteeni. Laivasta muistuttavat mm. pyöreät ikkunat:



                                           Pääsisäänkäynnin seinämässä on iso pyöreä aukko



Ulko-oven pieni pyöreä ikkuna.


Ja sisälle saavuttaessa näkee heti takaseinän ison pyöreän ikkunan.


Lokki-valaisin sopii merenrantataloon.


                                  Takan päällä on vanha Ahlaisista huutokaupasta ostettu purjelaiva.


Takan reunuksella on entisen mökin vintiltä löydetty taulu ja eri puolilta maailmaa kerätyt simpukat, kivet ja korallit.


                                  Kaksi hienoa kirjaa upeista mererantataloista maailmalta.


                                        Vanha merimaalaus, sekin huutokaupasta hankittu.


Vanha pullolaiva, Bruggesta ostettu taulu vasemmalla alhaalla ja oikealla puuhun kaiverrettu vene.


Tämä on nuorimmaiseni koulussa tekemä purjevene, jonka purjeiden väliin voi laittaa lautasliinat.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Perhosbaarin avajaiset

Ryhdyinpä minäkin baarimikoksi, vaikka aikaisempaa kokemusta ei ammatista olekaan. Laitoin yhteen lasipurkkiin vettä, johon sekoitin runsaasti sokeria ja hunajaa. Toiseen laitoin pilsneriä, sokeria ja hunajaa ja vielä ripauksen kuivahiivaa. Purkkeihin suikaloin pari keittiösientä, jotka imevät pohjalta liuoksen. Sienten päiden täytyy jäädä pari senttiä purkin reunan yläpuolelle. Sitten vain purkit kiinni aurinkoiselle paikalle säleikköön. Puun oksakin on hyvä paikka, mutta tuosta säleiköstä voin helpommin tarkkailla, löytävätkö asiakkaat baarini.

Ensimmäisenä päivänä asiakkaina oli vain muutama ampiainen, pari kärpästä ja muurahaisia, mutta toisena päivänä näin ensimmäisen perhosen. Ritariperhoseltahan tuo näyttää. Tämä yksinäinen ritari oli ainoa perhosasiakas, mutta katsotaan, jos sana leviää ja saan lisää kauniita vieraita baariini. Niin ja muuten perhonen joi tuota kaljaseosta, vesi-sokerijuoma ei kelvannut sille. Kunhan käyn Alkossa, voin tarjota perhosille punaviini-sokeri-liuostakin, jota monet pitävät parhaana houkutteena. Sokerin lisäksi  voi kokeilla hunajaa tai fariinisokeria. Joku suositteli auton pesusientä imeyttäjäksi (käyttämätöntä tietenkin) ja joku sammalta. Tuo sammalhan olisi tietysti luonnonmukainen ja kauniskin vaihtoehto. Tässä vielä kuva ensimmäisestä asiakkaasta:


tiistai 14. heinäkuuta 2015

Lokkisota

Meillä ei käydä kokkisotaa, vaan lokkisotaa. Tokihan nuo siivekkäät kuuluvat saaristoon, ei siinä mitään. Mutta joku raja niidenkin suhteen on. Kun linnut melskaavat ihan pihapiirissäsi kakaten niin pihalaatoille, pöydille, tuoleille kuin talon seiniin ja ikkunoihinkin, kärsivällisyys alkaa olla vähissä. Ne myös saattavat pesiä katollesi ja ovat tuolloin todella agressiivisia puolustaen "reviiriään". Meidän rapatussa talon seinässä ulosteet istuvat todella sitkeässä. Pelkkä pesu ei riitä, vaan jäljet on lopuksi maalattava. Herääminen aamuyöstä lokkien lauluun (lue: rääkymiseen) ei myöskään riemastuta ihmismieltä.

Kaikkea on vuosien varrella kokeiltu, jotta nämä merilintuset jättäisivät pihapiirimme rauhaan. Tilaahan täällä riittää kaikille. Ihan talomme edustallakin on pari saarta ja asumatonta rantaa vaikka kuinka paljon. Katolle viritetty lanka tai siima toimii hyvin estämään lintujen pesimisen katoille. Mutta muut keinot ovat osoittautuneet melko tehottomiksi. Linnut tottuvat kaikenlaisiin pyöriviin hyrriin ja roikkuviin cd-levyihin hyvin nopeasti. Punaista väriä ne eivät meillä kaihda myöskään. Nyt kekseliäs mieheni päätti kokeilla muovisen haukan (Hong Kong -tavaratalosta n. 10 € hintaan) pujottamista siimaan. Siima sitten kiinni koivun oksaan ja toinen pää isoon syreenipuskaan. Haukka liikkuu tuulessa aika vakuuttavasti ja lokit ovat ainakin pari päivää pysyneet poissa takapihaltamme. Useinhan ne tottuvat pelotteisiin, mutta toivomme parasta, että tämä toimisi pitempään.







maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kuusi olohuoneessa ympäri vuoden

Haluan esitellä huonekasviylpeyteni huonekuusen. En tarkkaan muista milloin tämä kasvi meille hankittiin, mutta kyllä siitä ainakin viisi vuotta on aikaa ellei enemmänkin. Ostin pienen kolmekymmentäsenttisen kuusen Prismasta miehelleni isänpäiväkukaksi. En uskonut sen selviävän kovinkaan kauaa. Olin lukenut, että huonekuusi on vanhojen valoisien salien kasvi, joka viihtyi puulämmitteisissä asunnoissa talvella viileämmässä lämpötilassa. Mutta niin tämä urhea huonekuusi vain kasvoi ja kasvoi. Siihen vaihdettiin multaa ja isompaa ruukkua. Nyt se on jo tosi komea yksilö. Nykyään se saa kyllä kylmäkäsittelyn talviaikaan, jolloin olemme ulkomailla. Mutta oli se välillä koko vuoden normaalilämpötilassakin ja viihtyi ihan hyvin. Hoito-ohjeena on runsas tasainen kastelu myös talvella. Kesäaikaan lisään sille viherkasvilannoitetta ohjeiden mukaan. Suihkuttelen myös oksia kerran viikossa. Kasvi on ollut kolme vuotta Ikean isossa altakasteluruukussa ja tällä hetkellä kuusi juo runsaasti. Täytän säiliön kerran viikossa ja siihen menee nelisen litraa vettä. Keväisin vaihdan pintamullan ja siinäpä se. Valoa se saa olohuoneen isoista ikkunoista, muttei pidä suorasta auringonpaisteesta. Kuusi on toimittanut meillä jo vuosia pikkujoulukuusen virkaa ja mikäli tänä jouluna olemme Suomessa, se saa kunnian olla meidän oikea joulukuusemme!


                                  Pituutta tällä komistuksellamme on jo runsaat kaksi metriä.


                                  Kukkapenkissä kukintavuorossa ovat keltaiset päivänliljat.


Rannassa puolestaan aloittelee kukintaansa suloinen villiruusu. Se kukkii kuutisen viikkoa ja sen jälkeen siihen kehittyy kiulukoita.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Avaa oves, Räpsöö!

Tänään järjestettiin Reposaaressa viidettä kertaa suosittu pihatapahtumapäivä Avaa oves, Räpsöö. Räpsööhän tarkoittaa Reposaarta ja nimi tulee ruotsin kielen nimestä Räfsö. Nimi viittaa riuttaan eikä kettuun, mutta mukavaltahan tuo Reposaari kuulostaa.

Aamupäivällä ilma oli pilvinen ja hyvin tuulinen, mutta aurinko alkoi iltapäivällä paistamaan ja lähdimme pyöräilemään kylälle. Ihmisiä oli oikein mukavasti liikkeellä. Useita pihakirppiksiä oli avattu, ainakin yksi pop up -kahvila löytyi, joku esitteli kotiaan ja toinen pihaansa. Ehdin napata muutaman kuvan, kun sitten taivas meni pilveen ja alkoi sataa ihan kunnolla. Jatkan kuvaamista aurinkoisempana päivänä ja laitan teille lisää kuvia tänne näkymään. 


                                           Reposaaren päiväkotiin oli avattu pop up-kahvila.


                     Kirkkokadun varrella oli useita pihakirppiksiä täynnä kaikenlaista pengottavaa.


                    Myös valkoposkihanhet olivat rantautuneet Reposaareen ihmettelemään menoa.


Kesäkuussa järjestetyn neulegraffititapahtuman satona polkupyörä oli saanut värikästä lämmikettä...


                                                ... samoin vanhat Satamapuiston puut.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Villa Mairea - kesän kulttuuiretkikohde

Kesän kulttuuriretkikohteeksi ehdotan Porin Noormarkussa sijaitsevaa Villa Maireaa. Se rakennettiin vuonna 1939 moderniksi edustuskodiksi  Maire ja Harry Gullichsenille. Rakennuksen suunnitteli Alvar Aalto ja sisustuksesta vastasi hänen lisäkseen hänen vaimonsa Aino Aalto. He olivat Gullichsenien hyviä ystäviä.  Villa Mairea luetaan yhdeksi 1900-luvun arkkitehtuurin huipputeokseksi. Maire Gullichsen oli edistyksellinen henkilö, joka oli perustamassa mm. Artekia ja Vapaata taidekouua. Hänen kaupungille lahjoittamansa taidekokoelma on esillä Porin taidemuseossa, jossa kannattaa ehdottomasti samalla käynnillä vierailla. Myös itse kodissa on mittavan arvokas taidekokoelma. Varaa vierailuaika netistä.  www.villamairea.fi



Villa Mairea sulautuu kauniisti mäntymetsään. Oikealla näkyy sisääntulokatos, jota kannattelevat kuorimattomat nuorten puiden rungot. Tällä Aalto halusi ilmentää sisä- ja ulkotilojen yhdistymistä eräänlaisen välitilan kautta.



Rehevä köynnös kiipeää kohti ylläkerran erikoisia ikkunoita. 




Vastakohtana talon modernille vaalealle ulkomuodolle on sauna tumma ja turvekattoinen viitaten suomalaiseen kansanrakentamiseen.

Sisätiloissa oli valokuvaaminen kiellettyä, mutta netistä ja kirjoista löydät paljon kuvia niin sisä- kuin ulkotiloistakin. Jos sinulla on aikaa Villa Maireaan tutustumisen jälkeen, kannattaa katsella samalla alueella sijaisevia Ahlströmin ruukin rakennuksia ja puutarhoja. Voit kuulla siellä vaeltaessasi historian siipien havinaa. www.ahlstrominruukit.fi

Mietteitä Kiinan matkan jälkeen

Kannattaako Kiinaan matkustaa? Vastaus on: tottakai! Kiina on valtavan monipuolinen maa, jolla on pitkä historia. Siihen voi tutustua monill...