Retki mustiin maisemiin - Las Arenas Negras

Ajoimme La Montañetan kylään ja jätimme auton Ermita san Franciscon kirkon edessä olevalle parkkipaikalle (pian kylän jälkeen). Kävelimme kivien reunustamaa metsäpolkua (merkitty valkokeltaisin raidoin) pitkin Las Arenas Negrasiin. Polku kulkee ensin sekametsän halki tasaisesti ylöspäin, myöhemmin lehtipuut jäävät ja lopulta havupuutkin harvenevat. Täällä voi nähdä metsäpalon tuhon jälkiä kanarianmännyn (pinus canariensis) rungoissa. Tämä mäntylaji on siitä erikoinen, ettei se tuhoudu liekeissä vaan pystyy elpymään tulen tuhoista. Puun paksu kaarna kyllä mustuu tulen voimasta, mutta pian se jo tunkee varrestaan pieniä versoja, joista kehittyy uusia oksia.

Las Arenasin Negrasin virkistysalueen keskus ylhäällä tarjoaa piknikpaikan grilleineen. Tänne on mahdollista ajaa autolla ja myös majoittuminen asunto- tai matkailuauton tai teltan kanssa on luvallista. Kuljimme polkua pitkin ihmetellen mustaa vulkaanista maisemaa.  Patikoijien tulee pysytellä merkityillä reiteillä, sillä herkille vuorille kiipeily on kielletty. Täältä tulivuorenpurkauksen aiheuttamat laavavirrat valuivat alas tuhoten rannalla olevan Garachicon kaupungin 1706.

Sää oli melko viileä ja tuulinen, lisäksi sumu heikensi näkyvyyttä. Jonkin matkaa kuljettuamme päätimme palata takaisin ja jatkaa joku toinen kerta paremmalla säällä alueen tutkimista. Parkkipaikan kohdalta lähdimme laskeutumaan tietä pitkin takaisin autolle. Matkaa kertyi yhteensä 9,5 kilometriä. La Montañetan kylässä oli baari, jossa söimme ennen kotimatkaa.

Ermita San Francisco