Joulunaika Espanjassa

Joulu lähestyy ja on aika kaivaa komeroista koristeet, valosarjat ja kynttilät. Olemme viettäneet kaksi joulua täällä Espanjassa ja rekvisiittaa on kertynyt :) Tänä vuonna lennämme Suomeen joulunviettoon, mutta on mukava koristella etelän kotia pikkujoulutunnelmissa.

Päivällä aurinko paistaa vielä lämpimästi, mutta illat alkavat viiletä. Terassilla on mukava illalla käpertyä huopaan ja juoda lämmintä teetä. Löysin Lidlistä myös saksalaista hehkuviiniä, joka maistuu jouluiselta ja lämmittää mukavasti.

Espanjalaiseen jouluperinteeseen kuuluvat belemit eli seimet. Niitä pystytetään kaikkien kaupunkien toreille ja kodeissa on pienet seimet myös. Ostin lähes parikymmentä vuotta sitten Kanarian matkalta tämän pienen seimen ja toin sen nyt tänne Torreviejan kotiin. Tännehän se kuuluukin.

Torreviejan Belen ei ole vielä tiettävästi valmis (yleensä avataan itsenäisyyspäivän tienoilla) enkä löytänyt vanhoja kuviakaan tähän hätään. Tässä kuitenkin tuore kuva Cordobasta, jossa Belen oli jo nähtävillä.

                                        Joulutunnelmaa Zenia Boulevard -ostoskeskuksessa.

                                                   Pukki on kapsahtunut puun hankaan.

                                          Naapurikaupunki Guardamar del Seguran kuusi.

Joulu on Espanjassakin perhejuhla. Silloin syödään ja juodaan hyvin koko suvun voimin ja osallistutaan joulumessuun misa del callo. Tosin uskonnolliset perinteet ovat Espanjassakin vähentyneet. Ruokapöydässä on kalkkunan ja muiden lihojen lisäksi paljon mereneläviä. Jälkiruoat ovat makeita: turronia ja leivonnaisia. Cava on suosittu juhlajuoma punaviinin lisäksi.

Joulupukki lahjoineen ei kuulu perinteisesti espanjalaiseen jouluperinteeseen, mutta nykyään on lisääntymään päin tapa antaa ainakin perheen pienimmille lahjoja. Varsinaisesti joululahjat kuitenkin kuuluvat loppiaiseen, jolloin Itämaan tietäjät tuovat ne tullessaan.

Torreviejaan Itämaan tietäjät saapuvat tietenkin veneellä. Nämä kuvat ovat viime loppiaiselta. Kansaa oli runsain joukoin vastaanottamassa heitä. Satamasta tietäjät jatkoivat kulkueen mukana kohti Kirkkopuistoa (Plaza de Constitucíon) jakaen matkalla karamelleja lapsille. Perillä kirkon edessä oli pyhä perhe heitä odottamassa. Ohjelmassa on lahjojen antamista ja lauluja. Puistossa on tarjolla paahdettuja kastanjoita, churroja, popcorneja ym. hyvää. On mukava seurata kuinka espanjalaiset juhlivat yhdessä vauvasta vaariin.

  Oikein ihanaa pikkujouluviikonloppua kaikille!

Vianan palatsin ihanat patiot

Lauantaina oli viimeinen päivämme lumoavassa Cordobassa. Olin jättänyt jäljelle yhden vierailukohteen ja se oli Vianan palatsi. Kaunis palatsi oli aikoinaan Vianan markiisin asuinpaikka. Se on rakennettu 1300-luvulla, mutta sitä on ajan mittaan laajennettu. Cordoba on kuuluisa kukkien täyttämistä tuoksuvista patioistaan ja tässä palatsissa niitä on 12. Jos olet kiireinen tai haluat pihistää, pääset ennen sisääskulkua olevalle patiolle ilmaiseksi. Samoin pääset maksutta näyttelyyn, jossa on valokuvia Cordoban patioista ja esittelyvideo palatsin puutarhoista. Suosittelen kuitenkin maksamaan 5 €:n sisäänpääsymaksun, jos olet puutarhojen ystävä. Saat varmasti rahoillesi vastinetta. Jos haluat osallistua opastetulle käynnille, jossa esitellään myös sisätilat, maksat 8 €.

                                           Vanhat kuluneet pyykkilaudat talouspatiolla.

Vianan palatsin patiot ovat intiimejä ja mahtailemattomia. Veden solina on yksi rauhoittava tekijä ja tunnelmanluoja.

Palatsiin tutustumisen jälkeen kävimme lounaalla vastapäisessä tavernassa, jossa saimme maittavan aterian alle kympillä. Sitten lähdimmekin ajelemaan takaisin pohjoiseen päin. Olin varannut hotellin matkan puolivälistä. Tällä kertaa yövyimme Bazan kaupungin laitamilla Hostal Venta Del Solissa. 39 €:lla saimme siistin huoneen, jossa oli lämmitys. Yöt tällä seudulla alkavat jo olla kylmiä. Hotellin baarissa oli kova meno päällä, kun jengi seurasi Madrid-Barcelona jalkapallo-ottelua. Yö oli kuitenkin rauhallinen, sillä peli päättyi jo kahdeksan maissa.

Sunnuntaina palasimme Torreviejaan. Oli mukava olla taas kotona mukavan ja antoisan matkan jälkeen.

Päivä Cordobassa

Eilinen flamencoshow oli ihan viihdyttävä ja tapasitkin olivat maukkaita. Esityksen jälkeen kiertelimme vielä hetken kaupungin kujilla. La Mezquita oli kaunis iltavalaistuksessaan. Tässä pätkä flamencotunnelmia teille:

Aamulla kävelimme La Juderían eli vanhan juutalaiskottelin kujilla. Yö oli ollut kylmä ja aamullakin oli mukava pitää kevytuntuvatakkia yllä. Pian lämpötila kuitenkin nousi 22 asteeseen ja oli aika vaihtaa kevyempää päälle.

Kurkkasin härkätaistelumuseon (museo municipal taurino ) pihalle. Sisälle en halunnut mennä, sillä härkätaisteluperinne  lähinnä puistattaa minua.

Kristityt valloittajat rakensivat 1200-luvulla kristittyjen kuninkaiden linnan Alcázar de los Reyes Cristianos korvaamaan maurien linnoituksen. Rakennus toimi ensin katolisten hallitsijoiden palatsina, myöhemmin inkvisition päämajana ja 1800-luvulla vankilana. Linnan parasta antia ovat kauniit puutarhat suihkulähteineen ja näkymät tornista. Sisäänpääsy maksaa 4,5 €.

Lautasellinen kunnon paellaa ja lasillinen kylmää sangriaa virkistivät ja lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan Cordoban päänähtävyyteen La Mezquitaan. La Mezquita on maailman kauneimpia arabialaisia monumentteja. Rakentaminen aloitettiin v. 785 ja sitä laajennettiin ja kaunistettiin 200 vuoden ajan. Rakennuksesssa on 19 laivaa, joita erottaa yli 1000 pylvästä. Ne kannattavat kaksikerroksisia kaaria. Pylväät ovat marmoria, jaspista ja onyksia ja kaaret  on koristeltu punaisilla ja valkoisilla tiilillä. V. 1523 Kaarle V rakennutti moskeijan keskelle katedraalin tehdäkseen siitä "kristillisen".

                           Ruusuikkunan kautta peilautuva auringonvalo leikkii pylväissä.

Iltakävelyllä satuimme torille, jossa oli joulutavarakojuja ja keskelle aukiota oli pystytetty perinteinen Belén  eli seimi.

Matka jatkuu oliviitarhojen halki Cordobaan

Lähdimme aamulla viileässä, mutta selkeässä säässä ajelemaan "luolilta" kohti Cordobaa. Alkumatkasta näimme omakotitaloja, jotka oli osittain kaiverrettu vuoren rinteeseen. Luola-asuminen on todellakin edelleen voimissaan ja suosittua tällä seudulla! Sierra Nevadan huipulla näkyi hieman lunta. Matkan jatkuessa ajoimme loppumattomilta tuntuvien oliivitarhojen läpi. Huomaa, että Espanja on suurin oliivintuottajamaa.

                          Tyrnin tai pihlajanmarjan näköinen marja luolamme edessä.

                                      Oliviipuita kasvoi silmänkantamattomiin pitkin rinteitä.

        Andalucia on täynnä valkoisia kyliä - pueblos blancos. Usein ylimmällä rinteellä on linna.

Cordobaan saavuttuamme oli jo ihan lämmintä, kahdenkymmenen asteen paremmalla puolella ja täysin aurinkoista. Majoituimme ihan historialliseen keskustaan Don Paula -nimiseen hotelliin. Lyhyellä lomalla on kätevää asua kävelymatkan etäisyydellä nähtävyyksistä. Kaksi yötä siistissä hotellissa maksoi 82 €. Aamiaista ei ole tarjolla, mutta lähistöltä löytyy kyllä riittävästi baareja.

Kävimme lounastamassa ja kävelimme kierroksen saaden ensituntuman kaupunkiin. Samalla ostimme liput flamenco esitykseen Los patios Marquesaan. Lipun hintaan kuuluu 5 tapasta ja juoma. No katsotaan, millainen esitys ja tarjoilut saadaan. Show alkaa 20.30. Nyt täytyy hieman huilata ja valmistautua iltaa varten.

Autolla kohti Cordobaa, yö luolassa Guadixissa

Lähdimme aamulla ajelemaan kohti Cordobaa. Emme halunneet pitää kiirettä vaan päätimme yöpyä puolimatkan paikkeilla. Valitsin hotelliksi vähän erikoisemman vaihtoehdon. Guadix Granadan maakunnassa on kuuluisa luola-asumuksistaan. Ne on kaivettu pehmeään kallioon ja alunperin  ne ovat toimineet karkotettujen maurien asuntoina 1500-luvulla. Nykyään asunnoissa on kaikki mukavuudet ja valkoiseksi kalkitut fasadid luovat vastakohdan ruskeille kukkuloille.

Olimme Guadixissa lounasaikaan, joten oli aika ruokailla. Samalla katselimme kaupunkia. Kaunis hiekkakivikatedraali oli ikävä kyllä kiinni. Jatkoimme kymmenisen kilometriä Gualdixista etelään Alcudia del Guadixiin hotellillemme, joka on nimeltään Cuevas Del Zenete. Huoneet ovat rustiikkisia luola-asuntoja mukavuuksin erittäin rauhallisessa ympäristössä. Meillä on tässä pieni tv-huone, iso keittiö ja makuuhuone ja tilava kylpyhuone. Hintaa yölle tuli alle 50 € ja aamiainen maksaa 3 €. Oikein ihana erilainen hotellikokemus!

                                         
                                                 Huomenna matka jatkuu kohti Cordobaa!

Paris, mon amour

        Paris, j´taime. N'ayez pas peur!

Albacete - puukkoja, saksia ja joulukrääsää

Lähdettiin bussilla perjantaina Albaceteen. Jaa mikä ihmeen Albacete, no eipä minullakaan siitä aikaisemmin ollut mitään käsitystä. Tästä kaupungista ei juuri puhuta eikä se todellakaan ole mikään turistikohde. Joskus vain on mukava lähteä johonkin sellaiseen paikkaan, missä ei ole mitään sellaista mitä "pitää" tehdä tai on "pakko" katsoa. Huomasin Torreviejan bussiliikennetarjontaa katsoessani, että sellaiseen kaupunkiin pääsisi Torreviejasta ja matkaa kestää kolme tuntia. Siispä varasin hotellin ja perjantaina yhdeltä lähdettiin matkaan.

Netistäkään ei kovin paljoa löytynyt kaupungista tietoa. Wikipedia kertoo seuraavaa:

Albacete on samannimisen maakunnan pääkaupunki Kastilia- La Manchan itsehallintoalueella kaakkoisessa Espanjassa. Vuonna 2005 kaupungissa oli 159 518 asukasta, ja se on täten väkiluvultaan itsehallintoalueen suurin kaupunki.Kaupungin nykyinen nimi tulee sen vanhasta arabiankielisestä, tasankoatarkoittavasta nimestä al-Basit, jonka sille antoivat maurit. Espanjan sisällissodan aikana Albacetessä sijaitsi niin sanottujen Kansainvälisten prikaatien tukikohta.Albaceten nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vastavalmistunutbarokkityylinen San Juan Bautistan katedraali ja Albaceten maakuntamuseo. Kaupunki on tunnettu myös teräaseteollisuudestaan.Kaupungista on kotoisin vuonna 1940 perustettu jalkapalloseura Albacete Balompié, joka pelaa Espanjan toiseksi korkeimmalla tasolla Segunda Divisiónissa. Seuran kotistadionina toimii 17 300 -paikkainen Estadio Carlos Belmonte.

Lähdimme paikallisbussilla kotoa hyvissä ajoin, mutta emme ottaneet huomioon, että tämä bussi ei menekään kuten yleensä bussiaseman ohi perjantaimarkkinoiden vuoksi. Siinä vaiheessa, kun tajusimme asian, hyppäsimme pois bussista ja kipitimme ripeästi asemalle. Sitten oli vuorossa lipunosto. En ollut tyhmyyksissäni viitsinyt tehdä sitä netissä ja nyt oli jonoa lippuluukulla. Olin kuvitellut, että eihän tuollaiseen Albaceteen ketään ole menossa, mutta kyllä oli ja bussi sitäpaitsi jatkoi sieltä Madridiin saakka. Lopulta saimme liput omasta mielestämme niin sujuvasti ostettua pelkällä espanjan kielellä. No, myöhemmin huomasimme, että paluumatka olikin kello 2.50 YOLLÄ ei suinkaan iltapäivällä. Heh, no saimme vaihdettua lipun perillä parin euron lisähintaan. No problem!


Bussimatkalla oli tiivis tunnelma. Kanssamatkustajien kännykät soivat ja piipattivat tasaiseen tahtiin. Oli vieressä istuvalla naisella laitettu musiikkiäänimerkki tekstiviesteihinkin. Ei tullut iltapäivätorkuista mitään. Ilmassa oli myös monenmoista tuoksua kun eväskääreitä availtiin. Ainakin valkosipuli oli hyvin suosittu mauste.


Perille päästiin ja käveltiin kilometrin verran Gran hotelliin ihan keskustaan. Hotellin todella upea fasaadi on 1900-luvun alkupuolelta ja muuten hotelli on remontoitu täysin moderniksi. Huoneet ovat äänieristetyt, mutta kadulta kuului kyllä melua aamuyöhön saakka!

 

Albacete on kuuluisa puukoistaan. Veitsiä, tikareita, linkkareita ja saksia on valmstettu kaupungissa pitkään. Ensimmäiset tikarit ja puukot tehtiin jo maurien aikaan 1400-luvulla. Kannattaa vierailla kaupungin veitsimuseossa (Museo Municipal de la Cuchilleria), joka sijaitsee kauniissa vihreässä rakennuksessa ihan Johannes Kastajan katedraalin vieressä. Katedraali on peräisin 1500-luvulta. 

Pensao Londres on kaunis katettu kauppakäytävä ja löytyy Calle Mayorin ja Calle Tinten kulmauksesta.

Albacetessa on runsaasti puistoja, joissa oli mukava istahtaa levähtämään kauniilla säällä. Ja sitten taas syötiin! Nähtiinpä piskuinen anarkistiryhmäkin mielenilmauksessaan hotellin nurkilla.

                  El Corte Ingles oli jo täysin varustautunut tulevaan joulusesonkiin. Että tästä se alkaa!