Viimeinen rantaretki ennen pohjolaan paluuta

Lupasivat aurinkoista ja lämmintä päivää ja niinpä ajelimme Las Teresitas -rannalle viettämään sitä. Viimeksi joulukuussa siellä käydessämme vuokrasimme aurinkotuolit ja ruokailimme baarissa, mutta nyt otimme autoon mukaan omat istuimet ja eväät. Kävimme baarissa kahvilla ja jäätelöllä. Olipa mukava uida kristallinkirkkaassa raikkaassa vedessä ja paistatella päivää.

Santa Cruzin läpi ajellessa näimme komeita jakaranda-puita sinisissä kukissaan. Nehän tekevät ensin kukat ja sitten vasta lehdet. Vaikka pohjoisrannikon luonto on läpi vuoden vihreää, on se nyt kevään tultua entistäkin kauniimpi. Viiniköynnökset ovat alkaneet kasvattaa uutta lehdistöä ja niityt loistavat kukkia täynnä. Hieman haikealta tuntuu jättää tämä kaunis saari puoleksi vuodeksi, mutta toisaalta on hienoa päästä Suomeen seuraamaan kevään etenemistä ja nauttimaan (toivottavasti) viime kesän tapaan lämpimistä säistä. Lennämme maanantaina Kööpenhaminaan (välilasku Madridissa) ja vietämme kaupungissa vappua. Sieltä jatkamme Helsinkiin heti vapun jälkeen.

Kalaa suolakuoressa

Lankalauantain ohjelmassa oli lounas El Sauzalissa Restaurante Los Angelesissa. Vaikka nimi viittaa rapakon takaiseen suurkaupunkiin, tarjoaa tämä ravintola perinteistä kanarialaista ruokaa. Ympäristö on viehättävän kellarimainen. Paikan erikoisuus on suolakuoren alla muhinut kala. Otimme sitä, perunaa ja salaattia. Tätä kalaa näyttivät muutkin ravintolavieraat tilaavan. Kala tuotiin kärryillä pöydän viereen, jossa tarjoilija rikkoi suolakuoren ja perkasi kalan vadille. Hyvää oli, menemme varmasti toisenkin kerran. Näkymät kylältä alas merelle ovat huikeat. Ravintolan kotisivut löytyvät täältä.

Kiirastorstaiajelulla Garachicossa

Käytiin eilen kiirastorstaina Garachicossa, matkaa Puertosta sinne on 30 km. Ilma oli puolipilvinen ja lämmin. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja parkkipaikat täynnä. Ajoimme hieman eteenpäin ja siinä oli ennen jyrkkää ylämäkeä pieni paikoitusalue, jossa oli tilaa. Myöhemmin näimme kaupungilla kävellessämme, että kaupunkiin tullessa on vasemmalla puolella iso ilmainen parkkipaikka muurien suojassa. Siellä ei ollut kuin muutama auto, joten kyllä autoille tilaa riittää. Sitä ei vain jostain syystä kukaan huomaa.

Pieni Garachico on turistien suosiossa ja se onkin viehättävä päiväretkikohde. Kaupungin nimi tulee saaren alkuperäisasukkaiden guanchien kielestä ja tarkoittaa pientä saarta. 1706 tulivuorenpurkauksessa kaupunki peittyi laavavirtaan. Viime marraskuussa jättiaallot pieksivät sen rantoja, mutta tuhot jäivät onneksi pieniksi.

Me kuljeksimme kujia pitkin ja käyskentelimme puistossa ja lopuksi nautimme aterian keskuspuiston reunalle olevassa kalaravintolassa nimeltänsä Arístides. Paikka on viihtyisä ja palvelu korrektia. Otimme grillatut pikkukalmarit, jotka olivat kyllä tuoreita ja maukkaita, mutta emme oikein pitäneet kastikkeesta. Sen piti olla kermaista juustokastiketta, mutta maku oli turhan voimakas ilmeisesti siihen sekoitetun chorizo-makkaran vuoksi. Mieleen tuli hieman Suomessa yleisesti käytettävää grillimarinointikastike. Ennen kotiinpaluuta tehtiin vielä vähän ostoksia ja täydennettiin meidän liskovalikoimaamme.

Tämä posliinilisko on uusin tulokas.

Lanzaroten tuliainen

La Palman saarelta aikoinaan ostun ison metalliliskon kaveriksi tuotiin nyt poikanen.

Parvekkeen seinällä kiipeilee muutama yksilö.

Bumerangin koristeena oleva lisko.

Magneettilisko jääkaapin ovessa.

Kauniin kevätpäivän retki vuoristokylään

Viime lauantaina käytiin retkellä La Esperanzassa (toiselta nimeltään El Rosario), jossa vierailtiin myös tammikuussa. Silloin käytiin Aloe Vera -museossa, postauksen löydät täältä.  Tammikuussa oli melkoisen viileää, mutta nyt oli ihana kevätpäivä ja luonto pani parastaan. Vihreys ja kukkaloisto olivat vailla vertaa niin niityillä kuin puutarhoissa. Kirkon takana on kaunista metsikköä ja polkuja. Varsinaiset patikkareitit lähtevät ylös jyrkkää katua pitkin ylöspäin. Kävelimme sitä 1.2 km ja aukiolta lähti kiertoreitti (viitta El Cabezo). Rauhallista oli, vain linnut lauloivat (mitä nyt vahtikoirat vähän haukkuivat meitä), muita patikoijia ei näkynyt. Lenkin jälkeen palasimme kylään ja söimme kostailemattoman, mutta maukkaan lounaan La Sardinerassa. Otimme salaattia, grillattua kanaa ja lihapataa. Paikka oli täynnä paikallisia perheitä sunnuntailounaalla ja pulina sen mukainen :)

Peruna kasvaa muhevassa maassa ja puussa kypsyvät appelsiinit.