Sunnuntairetki Los Gigantesiin

Ajelimme sunnuntaina bussilla 325 Puerto de la Cruzista länsirannikolle Los Gigantesiin (suomeksi jättiläiset). Matka kesti pari tuntia, koska Icod de los Vinosista tie jatkui mutkaisena vuorten yli. Auton laskeuduttua rannikolle saavuttiin ensin Puerto de Santiagoon ja sieltä matka jatkui edelleen Los Gigantesin päätepysäkille. Kävimme heti lounaalla ja katselimme sen jälkeen pienvenesataman. Sataman lähellä on siisti ja suojaisa Los Guios -ranta. Jylhät vuoret suojelevat asutusta, joka on tasaisen rantakaistaleen täytyttyä noussut rinnettä pitkin ylöspäin terassitaloina. 

Gigantes oli pian katsottu ja kuljimme takaisin päin Puerto de Santiagoon. Kaupungit ovat sulautuneet yhteen ja puolessa tunnissa kävelee Playa de la Arenan rannalle. Kummatkin kaupungit  ovat tyypillisiä turistikohteita täynnä hotelleja, asuintaloja, ravintoloita ja kauppoja. Varmasti ihan mukavia viikon parin lomalle, mutta itse en haluaisi siellä asua. Bussin lähtöön takaisin Puerto de la Cruziin oli tulostamme viisi tuntia, joten tapoimme aikaa rannalla. Sitten taas köröteltiin pari tuntia bussissa. Tämän kertainen kuski olikin aika rallimies ja välillä hirvitti kova vauhti hurjissa mutkissa. Hengissä kuitenkin selvittiin ja oltiin kotona kahdeksan maissa illalla.

Orkideapuutarhan pitkä historia

Kasvitieteellisen puutarhan lisäksi toinen viehättävä ja ehdottomasti vierailun arvoinen kohde on Orkideapuutarha (Jardín de Orquídeas). Se on helppo löytää, kun lähtee kulkemaan tietä kohti Jardin Botanicoa. Se tulee vastaan melko pian vasemmalla puolella pienellä sivukadulla. Sinne pääsee myös omasta sijainnista riippuen oikaisemaan Calle Valois -kadulta rappusia pitkin ylöspäin (opaskyltti). Puutarha on avoinna päivittäin 9.30-17.30. Puutarhassa on paljon muutakin kuin orkideat, mm. jättiläismäinen vanha pinja, joka näkyy alhaalta kaupungista päin katsottuna kaikkia muita korkeampana puuna. Siellä on allas kultakaloineen, pieni suihkulähde ja suuri lintuhäkki papukaijoineen. Kahvilassa tarjoillaan kahvia ja virvokkeita.

Huvila rakennettiin 1730 skotlantilaisen viinikauppiaan John Paisleyn toimesta. 1774 se siirtyi Archibald Littlelle, josta on jäänyt nimi Little´s place, espanjaksi Sitio Litre. Little perusti talon puutarhan ja työtä jatkoi 1856 paikan ostanut Charles Smith. Perhe omisti paikan aina vuoteen 1996 eli 140 vuoden ajan. Monia kuuluisuuksia on vuosien varrella vieraillut puutarhassa joko perheen vieraina tai osallistuneena johonkin lukuisista puutarhajuhlista. Yksi kuuluisimmista henkilöistä on William Wilde (kirjailija Oscar Wilden isä), mutta ehkä tunnetuin vieraista on taiteilija Marianne North, joka on kuuluisa puutarhamaalauksistaan. Hän vietti talossa kaksi kuukautta 1875 maalaten useita Teneriffa-aiheisia tauluja.

Lukuisista juhlavieraista voisi mainita kolme: Sir Richard Burton, Agatha Christie ja Alexander Humboldt. Christie sijoitti romaaninsa The Mysterious Mr. Quin Puerto de la Cruziin. Humboldt oli kuuluisa kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija. Richard Burton puolestaan löysi Tanganika-järven ja hän oli ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Mekkaan (muslimiksi pukeutuneena). Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan kolmen eroottisen itämaisen teoksen kääntäjänä (The Kamasutra, The Perfumed Garden ja The Arabian Nights).

Huvila on edelleen yksityisomistuksessa, mutta iloksemme omistajat päättivät avata puutarhan vierailijoille. Orkideakokoelma on yksi Kanarian kauneimmista ja se on vanhin (240 vuotta) Teneriffalla yhä toimivista puutarhoista eli 240 vuotta on ollut koko ajan brittiläisten perheiden omistuksessa.

Pinja parvekkeeltamme nähtynä.

600-vuotias lohikäärmepuu.

Talo päädystä kuvattuna.

... ja takaa pohjoisesta nähtynä.

Patikointi keskustasta itään

Lauantaina kävelimme keskustasta itään päin. Se on Teneriffan retkeilyoppaan ensimmäinen reitti (Klaus ja Annette Wolfsperger) ja yksi Puerton suosituimmista kävelyreiteistä. Kirjan selostus alkaa Playa de Martiánezin rantapromenadin itäpäästä, mutta me lähdimme kotoa ja kuljimme Bel Airin ohitse kulkevaa tietä pitkin. Mirador de la Pazilta on komeat näkymät alas Puertoon. Opaskirja neuvoo jatkamaan aukiolta Camino de la Costaa pitkin, mutta se on nyt osittain suljettu korjaustöiden vuoksi ja kiersimme viereistä katua pitkin hotelli Semiramikselle saakka, josta camino jatkaa suoraan eteenpäin. Matkan varrella on laajoja banaaniviljelmiä ja ruohottuneita terassiviljelmiä. Pian saavutaan Playa del Bollullon hiekkarannalle, jolle laskeutuu rappuset caminolta. Rannalla on myös baari. Nyt rannalla oli melko voimakkaat aallot ja punainen lippu uimakiellon merkiksi. Ihmiset tyytyivät kahlailemaan rantavedessä ja muutama lainelautailija yritti päästä aallonharjalle. Jatkoimme matkaa kaunista maisemaa ihaillen. Reitti on helppo ja sopii kaikille, mutta ihan lopussa on jyrkkä ja melko raskas nousu ylös Cáfe Vista Paraisolle. Olemme aiemmin kiivenneet ylös ja tuolloin ravintola oli suljettuna ja palasimme bussilla kaupunkiin. Tällä kertaa emme kivunneet sinne vaan palasimme samaa reittiä takaisin kotiin.