Guadalest ja Algarin putoukset

Kerron tänään hieman kahdesta viehättävästä päiväretkikohteesta. Me kävimme niissä eri kerroilla, mutta ne ovat samassa suunnassa, joten ne voi myös yhdistää samalle päivälle.

Guadalest on pieni kylä vuoristossa 25 km Benidormin rannikolta sisämaahan päin CV-70 tien varrella. Jo matka ylös vuoristoon on hieno kokemus. Kylässä asuu vain 200 ihmistä, mutta turisteja käy vuosittain yli 2 miljoonaa ja se onkin yksi Espanjan suosituimmista matkakohteista. Eikä ihme. Maisemat ovat todella mahtavat! Maurit rakensivat vartiolinnoituksen korkealla vuoren huipulle 700-luvulla. Sinne kannattaa kivuta ihailemaan maisemia ja alhaalla turkoosina siintävää padottua järveä. Järven ympäri kulkee patikkapolku. Linnoituksilta löytyy museoita ja kirkko. Matkamuistoksi on tarjolla paikallisia tuotteita kuten hunajaa, likööriä ja käsitöitä. Lisäksi kannattaa syödä maukas lounas jossain idyllisessä ravintolassa. Löydät lisää tietoja Guadalestista täältä.

Algarin putoukset (Las Fuentas del Algar) löytyvät noin 15 kilometrin päässä Benidormista, Calosa dén Sarrián kylän tuntumassa. Kesäkuumalla on hieno pulahtaa raikkaaseen lähdeveteen, mutta vesi pysyy vuoden ympäri noin 18-asteisena. Mekin uimme maaliskuussa kristallinkirkkaassa vedessä. Tuolloin ei turistejakaan ole liikaa, joten uida saa ihan rauhassa. Alueella on myös arboretum kasvikokoelmineen. Alueelle on muutaman euron pääsymaksu ja 1,5 km:n kierros alkaa putouksen alapuolelta. Pidä kamera koko ajan valmiina, sillä alue on todella kuvauksellinen! Merkityillä piknikpaikoilla voit nauttia omista eväistä, mutta kohteen välittömässä läheisyydessä on myös useita ravintoloita. Putouksilta voit halutessasi kävellä ylös Bernian linnakkeelle, jolta voi ihailla alhaalla levittäytyviä maisemia.

Seudulla kasvaa nisperopuita. Nispero eli japaninmispeli tai lokvatti (rakkaalla lapsella on monta nimeä) on Aasiasta kotoisin oleva makea ja hieman hapan hedelmä, joka kolhiintuu ja pilaantuu helposti ja sitä ei siksi kuljeteta pitkien matkojen päähän. Hedelmät kypsyvät maaliskuussa ja me ostimme niitä mukaamme retkeltämme. Tarjolla oli myös nisperohunajaa, -likööriä, -brandya, -hilloa ym. herkkuja.

Talvi alkaa olla takana

Talvi alkaa olla takana. Kunnon talvi olikin. Uuden vuoden myötä alkoi pakkaset ja luntakin saatiin oikein kunnolla. Pari viikkoa sitten alkoi lauhtua ja seurasi tosi liukkaat kelit. Tällä hetkellä kaupungin kadut on sulat, joten liukuesteitä ei kenkien pohjissa enää tarvita.

Olin pitkään haaveillut pianosta ja nyt hankin digitaalipianon. Tarjontaa oli tosi vähän, ilmeisesti monet muutkin ovat koronan myötä sellaisen kotiinsa hankkineet. Onnistuin saamaan Pietarsaaresta Casio-merkkisen pianon ja tuolin kotiin tuotuna 800 eurolla. Ihan hyvä ääni siinä on ja mukava akustisen pianon kosketustuntuma. Olen kerrannut vanhoja menuetteja ja sonaatteja ja pikkuhiljaa alkaa taidot palautumaan. Onhan siitä jo kymmenisen vuotta kun möin edellisen pianon, joten taidot ovat hieman ruosteessa. Mukavalta tuntuu jälleen soittaa ja digipiano on kätevä kerrostalossa. Ääntä voi säätää ja voi soittaa myös kuulokkeilla vaikka keskellä yötä. 

Tulevaa mökkikesääkin on suunniteltu ja päädyimme tilaamaan pyöreän 460 cm uima-altaan tykötarpeineen. Se kuskataan mökille huhti-toukokuussa ja sitten alkaa asennustyöt. Pojat on luvanneet tulla auttamaan kokoamisessa. Vesi siihen tilataan tankkiautolla kuljetusliikkeestä. Otimme siihen myös ilmalämpöpumpun vettä lämmittämään. Näin voidaan nauttia uimisesta toukokuusta syyskuun loppuun. Koko paketti maksoi 4000 €, lisäksi tulee maankaivuutyöt ja terassin teko ympärille.

Poikia on nähty muutaman kerran, viimeksi viime sunnuntaina oltiin porukalla kahvilla Luotsinmäenpuistokadulla. Nythän Joonas ja Tuuli alkavat viettää paljon aikaa Helsingissä Töölössä. Joonaksen työ Huaweilla on paljolti etätyötä, mutta hän haluaa olla säännöllisesti myös toimistolla. Koronatilanne on vain pahentunut ja ollaan taas tiukennettu rajoituksia. Satakunnan ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä Suomen toiseksi korkein HUS:n jälkeen. Lukua nostaa lähinnä Rauman telakan suuri tartuntarypäs. Muualla Euroopassa ollaan menossa parempaan päin. Rokotuksia annetaan, mutta hitaasti. Suomessa on rokotettu vasta 7 %. Rokotteita on saatu toivottua hitaammin. Olemme luopuneet toivosta päästä tänä keväänä Teneriffalle. Kohta onneksi alkaa mökkitouhut ja toivottavasti kesällä on Suomessa parempi tilanne ja päästään reissaamaan kotimaassa jonkin verran. Olemme myös vuokraamassa Karjarannan kotia Jazzien ja Suomiareenan käyttöön, mikäli niitä nyt ei peruta tänäkin kesänä. Syksyllä toivon mukaan pääsemme vihdoin Kanarialle.

Ystävänpäivänä

 

Kun ei ole viitsinyt käydä ravintoloissa, niin ollaan perjantaisin tilattu ruokaa Woltin kautta.

Uuden vuoden toive

Uusi vuosi on käynnistynyt. Kaikkien yhteinen toive varmasti on, että koronasta päästään ja vähitellen palataan normaaliin tai ainakin lähes normaaliin. Rokotukset ovat alkaneet hoitohenkilökunnan osalta. Me kuulutaan viimeiseen ryhmään, joten vielä on odotettava vuoroaan varmasti muutama kuukausi ainakin. 

Joulu meillä meni rauhallisesti ja mukavasti. Haettiin kuusi Liisantorilta ja hankin uusiakin koristeita siihen, joten se on oikein kaunis. Annetaan sen olla ainakin loppiaiseen saakka. Herkkuja syötiin ja ulkoiltiin ihan kaksistaan. Joonas ja Tuuli oli Sipoossa, koska olivat vuokranneet talonsa ja samoin oli uudenvuodenaattona. Joel ja Johanna viettivät joulua kotonaan, Jalmari ja Eevi sulhasineen tuli myös ja Milla joulupäivänä, aaton vietti äitinsä kanssa. Jani on soitellut ja kirjoitellut, joulukorttikin tuli. Lähetin hänelle paketin: villasukkia, pipon ja hanskat, historialehden, ristikon ja rahaa. 

Uudenvuodenaattona ostettiin rakettipata ja käytiin ampumassa se Kirjurissa ja tilattiin pizzaa. Täällä oli monilla hienoja ilotulitteita, selvästi niihin oli panostettu, kun kaupunki ei järjestänyt perinteistä näytöstä. 

Nyt vietetään perinteisesti tipatonta tammikuuta. Lunta on ihan hitunen, pakkasta aste. Melkoisen pimeää aikaa, mutta ensi kuussa jo huomaa päivän pitenemisen. Kyllä se tästä.

Joulu lähestyy

Pimeää on, marraskuun viimeistä viikkoa viedään. Ihan vähän oli lunta yhtenä päivänä, mutta pian se suli pois. Nyt on muutama lämpöaste ja usein sataa vettä. Tänään tosin aurinkokin paistoi hetken aikaa. Isänpäivänä kokoonnuttiin Joonaksen talon puutarhaan. Juotiin siellä kahvit ja vietettiin isänpäivää ja Joonaksen 42-vuotispäivää. Ihan mukavaa oli. Olen laittanut valoja parvekkeelle, mutta muuta joulukoristelua en ole vielä aloittanut. Pakkaseen paistoimme punajuuri- ja bataattilaatikkoa sekä leivoimme hedelmäkakkua ja joululeipää. Ensi viikonloppuna on joulupullan vuoro ja ehkäpä voisi jo kääräistä lohirullia. 

Joulu siis vietetään kotona. Koronatilanne on varsinkin pääkaupunkiseudulla pahentunut ja siellä on kiristetty toimia. Satakunnassa on vielä suhteellisen rauhallista, mutta kiihtymisvaiheeseen ollaan kuitenkin jo siirrytty, tapauksia on lähinnä Raumalla ja Porissa. Kävimme terveydenhoitajalla pistättämässä kausi-influenssa- ja pneumokokkirokotteet. Jälkimmäiset piti itse kustantaa. Hyvä, että varasin ajoissa ajat meille, sillä kausi-influenssarokotteet ovat monin paikoin jo loppuneet. Ennen niitä jäi aina yli. Koronarokotteita on useampiakin kehitteillä ja jotkin ovat jo lupahakuvaiheessa. Ehkäpä ensi vuoden alkupuolella saamme rokotteet. Olisi hienoa päästä vielä tänä talvena käymään Puertossa. Siellä on koti tyhjillään ja auto odottaa hallissa. Toivotaan parasta.

Tuotiin mökiltä parvekkeelle pikkujoulukuusi.

Tämä harmaahaikara on asustellut koko kesän Kirjurissa eikä se tee elettäkään lähteäkseen muuttomatkalle.

Meijerin vanha piippu puretaan.

Mökki talviteloille

Lokakuun alussa oli vielä leutoja päiviä ja vietimme pitkiä viikonloppuja mökillä.  Kuun loppua kohden säät kuitenkin viilenivät. Kyllähän ilmalämpöpumpulla ja takoilla lämmintä saa, mutta jotenkin mökkeilystä meni jo fiilis. Eilen käytiin enää päiväseltään Kauvatsalla tyhjentämässä putkista ja kaivosta vedet yms. Nyt on talo talviteloilla. Etelään ei olla näillä näkymin lähdössä. Koronatilanne on Euroopassa vain pahentunut ja Espanjan mantereella on ulkonaliikkumiskielto yöaikaan. Kanariansaarilla sitä ei toistaiseksi ole, mutta eihän sitä tiedä, miten tilanne kehittyy. Finnairin piti lentää loka- ja marraskuussa suorin lennoin Teneriffalle, mutta perui lennot. Nyt on varattavissa joulukuun lentoja, mutta saas nähdä, perutaanko nekin. 

Porissa ja koko Satakunnassa koronatilanne on pysynyt hyvänä, joten nyt on hyvä olla kotosalla. Olemme jo siivonneet koko asunnon ja nyt pesen tyynynpäällisiä, tyynyjä ja peittoja. Kirjastossa käydään usein lueskelemassa lehtiä ja minä lainailen uutuushyllyltä kirjoja. Kävelylenkit kuuluvat päivään kuten aina ennenkin. Ravintolaelämää emme ole harrastaneet ollenkaan eikä teatterissa, konserteissa tai elokuvissa käydä. Eli ollaan hyvin omissa oloissa. Lapset ovat onneksi pysyneet myös terveinä. Joonas tekee nyt pelkästään etätyötä, Joel osittain. Toivotaan, että tämä joskus loppuisi ja saisimme tehokkaat rokotteet. Niitä odotellessa käymme ottamassa kausi-influenssarokotteet ja otamme myös pneumonia-rokotteet omalla kustannuksella. 

Jossain vaiheessa oli pikkupakkasta ja saatiin hieman lunta, mutta pianhan se suli pois.

Huvilajuopaa ruopataan

Trooppista tunnelmaa olohuoneessa

Nousu Pirunvuorelle

Löysin uuden näköalapaikan ja vielä melko läheltä eli Sastamalan Karkusta läheltä Ellivuoren hiihtokeskusta. Eilen sunnuntaina ajeltiin sinne kauniissa auringonpaisteessa ja repussa termospullollinen kahvia. Alueella on myös taiteilija Emil Danielssonin kivilinna eli erämaa-ateljee, jossa hän aluksi jopa asui ja myöhemmin vietti kesiään monen vuosikymmenen ajan. Täytyy ensi kesänä käydä uudelleen, jotta pääsemme katsastamaan sisätilat. Vuoren huipulla on luonnonsuojelualue kallioineen ja huimaavat näkymät metsien yli Rautavedelle. Paluumatkalla pysähdyimme vielä Shellillä tutustumassa Mannerheimin salonkijunavaunuun, jonne pääsi sisäänkin. Toinen vaunuhan on Mikkelissä ja näimme sen ulkoapäin kesäreissullamme.