perjantai 17. huhtikuuta 2020

Mietteitä koronan keskeltä

Korona on hallinnut elämää niin meillä kuin muuallakin. Espanjan tilanne paheni räjähdysmäisesti meidän ehdittyä Suomeen. Siellä koko maa oli käytännöllisesti suljettu, mutta tartuntojen ja myös kuolleiden määrä vain kasvoi. Nyt on ollut nähtävissä tasaantumista ja varovasti arvellaan tautihuipun olevan takana ja maata on alettu asteittain avaamaan. Amerikan tilanne on katastrofaalinen. Trump kuitenkin haluaisi jo höllentää rajoituksia talouden vuoksi. Suomessa on tällä hetkellä 3500 todennettua tartuntaa ja 70 kuolemantapausta ja monet niistä vanhusten palvelutaloissa. Uudenmaan lääni oli kiinni pari viikkoa, mutta se avattiin tiistaina ja nyt pelätään maakunnissa miten tämä vaikuttaa tilanteeseen. Karanteenin päätyttyä olemme käyneet (mahdollisimman harvoin) itse kaupassa. Jouduin myös käymään hammaslääkärissä, mutta esim. kampaajan olen jättänyt väliin. Juurikasvu on karmean näköistä, mutta olkoon, eihän tässä kuitenkaan mitään tapahtumia, juhlia tai vierailuja ole näköpiirissä. Ravintolatkin ovat näillä näkymin kiinni toukokuun loppuun saakka.

Pääsiäisenä leivoin rahkapullia ja koristelin kodin rairuohoin ja kukkasin. Ulkoillaan päivittäin, vaikkakin tuuli on ollut kylmää ja voimakasta lähes joka päivä. Kovinkaan keväistä sää ei ole ollut, välillä on tullut räntääkin. Risto on käynyt maalla hommissa. Sinne on tehty pohjustustyöt saunalle ja terassille. On hyvä, että jos kesä on vielä kovin rajoitettua aikaa, niin on paikka missä voi puuhata kaikenlaista. Syyskuun Singaporen ja Balin matka on kysymysmerkki. Pääasia on, että pysyisimme kaikki terveinä. Kyllä tämä on ollut kova ja tarpeellinenkin pysähdys ihmisille. Mikään ei ole varmaa ja kaikkeen pitäisi olla jollain tavalla varautunut.








Isän kuolemasta 30 vuotta.

Ostin pitkään suunnittelemani vohveliraudan.

Ajelulla Reposaaressa

Lähes tyhjä tori